Tuli tehtyä sellainen n. 2 päivän reissu Tsekkeihin. Lähtö lauantai-ilta koneella ja paluu maanantai-ilta koneella. Ja miksi moinen reissu? No piti käydä hakemassa yksi pieni mudi poika Suomeen.

Olen kovasti aina tykänny Pieksun isästä Csokista ja sen pojasta Credosta (eli siis Pieksun puoliveljestä). Nämä molemmat herrat ovat paitsi komeita ruskeita mudeja niin myös Pieksun tapaan kerrassaan hurmaavia ja tasapainoisia luonteeltaan. Ja jo vuonna kuokka ja kirves sanoin Barabaralle (Csokin omistajalle) että jos hän jossain vaiheessa teettää Credolla pentuja niin voisin olla kiinnostunut (riippuen tietysti nartusta). Ollessamme viime lokakuussa Bolognassa Agilityn MM-kisoissa, tuli jälleen Barbaran kanssa juttua näistä pentukuvioista ja hän sanoi käyttävänsä Credoa Cockielle (virallisesti MV's Cockie) jonka oli tuonut Ruotsista (samasta kennelistä kuin Pieksu on). Joten se yhdistelmä kuulosti just sellaiselta että aloin kiinnostua. Niinpä pyysin Barabaraa pitämään minut ajan tasalla jos ja kun yhdistelmä toteutuu. Ja niin se toteutui joulukuun lopulla: neljä narttua ja yksi poika, mustia kaikki. No, tilanne on valitettavasti se, että meidän huusholliin ei voi kyllä viidettä koiraa ottaa joten piti miettiä joku muu ratkaisu sillä ehdottamasti halusin Suomeen tuosta yhdistelmästä pennun! Barabara lupasi urospennun minulle, joten nyt piti miettiä ratkaisu mihin ja miten koira tänne saadaan. Onneksi Tuija Koo ja Maiju lähtivät kimppaan ja niinpä viime viikonloppuna lähdettiin Tuijan kanssa 8-viikoista pentua hakemaan.

Pelkäsin jo etten pääse reissuun kun influenssa iski viikolla ja olin kolme päivää kuumessa. Lauantainakin olin vielä aika räkäinen mutta matkaa en mistään hinnasta halunnut perua. Lento sujui hyvin (eikä korviin koskenut laskeutuessa kuten pelkäsin) ja bussi vei näppärästi suoraan rautatieasemalle, jonka lähellä hotellimme Zlata Vaha sijaitsi. Löysimme helposti myös hotellimme, joka oli kaunis vanha rakennus sisäpihoineen. Hotelli oli varsin edullinen, mutta siisti ja kaikinpuolin asiallinen. Myös aamiainen, joka kuului hintaan oli kelvollinen. Sunnuntai aamulla lähdettiin suorimaan juna-asemalle ja pienen etsiskelyn jälkeen löysimme oikean junan jolla menimme Pardubiceen. Matka kesti noin tunnin, juna oli siisti ja kuulutukset hyvin myös englanniksi. Pardubicessä meitä oli vastassa Jana kaverinsa sekä Credon kanssa. Jana ei puhunut englantia joten tuppisuina istuimme kyydissä kun ajoimme Janan kotiin Holiceen. Barbara oli meitä vastassa Csokin kanssa. Csoki on vieläkin reipas mutta ikä jo näkyy harmaana turkissa ja kuulo on kuulema mennyt huonoksi.

Jana omistaa siis Credon ja pentujen emän Cockien, joten oli kiva nähdä myös pentujen vanhemmat samalla kertaa. Credo on tosiaan kuin ruskea versio Pieksusta! Cockie on varsin kiihkeä ja energinen narttu joka jaksoi leikkiä pentujen kanssa tai kun pennut eivät jaksaneet leikkiä sen kanssa, alkoi se kantaa leluja meille.  Cockiesta tuli Pihka kovasti mieleen...

Credo ja Credo Cockien kanssa

Pennuista yksi oli jo lähtenyt Eestiin ja toinen Tsekkeihin toisaalle, joten kotona oli kolme jäljellä. Yksi on lähdössä Belgiaan vasta myöhemmin kun saa rabies rokotteen. Reippaita ja vauhdikkaita olivat kaikki!

Parin tunnin jälkeen Fury poika lähti meidän matkaan, autolla juna-asemalle, sieltä tunnin juna matka Prahaan ja vielä kävely hotellille. Fury oli oikein reipas ja suhtautui suureen maailmaan ihmeen rennosti.

Pienen tauon jälkeen lähdettiin syömään (vatsassa kurni jo aika tavalla kun ei mitään lounasta oltu syöty), matkalla poikettiin kuitenkin ihastelemaan maisemia vanhan tornista (joita Prahassa on aika monta). Fury vähän kiukutteli kassissaan mutta rauhoittui sitten. Sieltä "kotikadun" varressa olevaan aitoon tsekkiläiseen kuppilaan jossa otimme kunnon tsekkiläiset mättöannokset. Fury nukkui tässä vaiheessa ihan tyytyväisenä kassissa. Muka mesta - ikävä vain että aito tsekkiläiseen tapaan siellä myös poltettiin tupakkaa. Yök!

Näkymä tornista.

Maanantai

Fury heräsi pari kertaa yön aikana tarpeilleen mutta muuten kaveri ei ikävöinyt ollenkaan. Koska lento oli vasta maanantai-iltana, oli meillä hyvin aikaa tallailla Prahaa ympäri. Sää oli melko lämmin n. + 10 C mutta tuuli oli navakka joten ei se niin lämpimältä tuntunut. Paitsi kun aurinko paistoi ja oli tuulen suojainen kohta.

Käytiin mm. ihastelemassa tätä huippu hienoa rakennusta joka edustaa Art Deco tyylin huipennusta. Tuija ja Fury odotellivat sillä aikaa kun minä kävin kuolaamassa toinen toistaan hienompaa yksityiskohtaa... Aah!

Fury osoittautui kerta kaikkiaan helpoksi pennuksi. Toki hinassa kävely oli vähän sellaista kolme askelta eteen ja viisi taakse mutta mitään se ei pelännyt ja hyvin jaksoi kulkea välillä kassissaan. Se tunsi jo oman nimensä ja osasi itse kiivetä kassiin kun ei enää jaksanut kävellä. Ja kaikki ihmisten ihastelu oli siitä  vain kivaa!

Myös hotellimme naispuoliset henkilökunnan edustajat olivat Furystä aivan haltioissaan.  Ravintoloissa oli myös helppo kulkea koiran kanssa joka nukkui huomaamattomasti kassissaan. Kätevää!
Illalla suoriuduimme lentokentälle jo tutulla rutiinilla bussilla. Terminaalin edessä oli onneksi pieni viheralue pläntti jonne Fury hoiti tarpeensa ettei tarvinnut jännittää jos vaikka hätä yllättää lentokentän sisälle. Turvatarkastus sujui nopeasti ja taas Fury keräsi lähinnä rapsutuksia. Lentokoneessa meillä oli aivan takarivissä paikat ja hyvin tilaa kassille jalkatilassa. Fury nukkui koko pari tuntisen lennon. Heti kun saavuimme Helsinki-Vantaalle kävelimme vauhdille ulos että Fury pääsi pissalle. Lumi oli Furylle uusi tuttavauus mutta ilmeisesti mieleinen. ..

Meidän lauma tietysti tuli vastaan kauhella mölinälle ja se vähän jänskätti aluksi. Kymmenen minuutin jälkeen Fury jo leikki sisällä ja yritti hieroa tuttavuutta toisten kanssa (tosin huonoin tuloksin). Tuija ja Fury viettivät meillä yön ja tiistaina Emmi kävi hakemassa Furyn uuteen kotiinsa. Fury saa Emman luona kaveriksi Torsti mudin ja pari pumia. Uskon että Furyllä tulee olemaan onnellinen elämä ja tuo hyvän lisän Suomen mudipopulaatioon.

Pieksu ja Fury