maanantai, 22. heinäkuu 2019

Sadonkorjuu aika

Viime viikolla päästiin jo keräämään viinimarjoja, lähinnä punaisia tosin. Eli ensimmäinen maijallinen on laitettu porisemaan ja pakkaseen. Lisäksi Kai on ansiokkaasti kerännyt metsästä jo 10 kiloa mustikoita! Ja pari rasiallista kantarellejäkin on hamstrattu pakkaseen, toki myös syöty tuoreeltaan. Viime viikkojen sateen taisi pelastaa sienisadon, näytti jo siltä että mitään ei tule mutta sitten muutaman sadepäivän jälkeen alkoi sieniä ilmestyä. Myös kasvihuoneessa on alkanut sadonkorjuu sillä nyt pukkaa amppelikurkkua joka päivä ja joka päivä pitää kastella kasvustoja ahkerasti että kurkuista tulee meheviä. Ja on ne vaan oma kasvattamat kurkut sata kertaa parempia kuin kaupasta ostetut!

kurkut.jpg

Sadonkorjuu hommien lisäksi kävin Pihkan kanssa sunnuntaina PSF Cup kisan toisessa osakilpailussa Pukkilassa. Tämä on siis epävirallinen kisa mutta erinomaista harjoitusta oikeisiin kokeisiin. Kakkosluokka aloitti vasta iltapäivällä ja helle sai lampaat laiskoiksi. Niinpä tieosuudella ollut poispäin ajo takkusi tosi pahasti kun lampaat halusivat vai syödä pientareilla ja Pihka ei oikein osaa komentaa niitä liikkeelle. Piha-alueella ja kentällä tehtävät meni kohtuullisesti, osa jopa erinomaisesti. Tehtiin esim. päivän paras sillan ylitys (tämä ei ole ollenkaan helppo tehtävä), mutta tuon alkuradan tökkimisen takia meiltä loppui aika radan lopussa ja viimeisestä osiosta emme saanet pisteitä. Joten sijoitus 3. neljän koirakon joukossa. Kaikesta huolimatta mukavat rennot kisat jälleen hyvässä seurassa ja jälleen ajatuksia kotiin harjoiteltavaksi.
Tällä viikolla pässipojat lähtevät kotiin ja tilalle saadaan uuhia, hyvä niin sillä teinipässit alkavat olla aika rasittavia. Eivät tee muuta kuin ottavat toisistaan mittaa ja astuvat toisiaan... huoh.

Kai kävi puolestaan Lempäälässä kisaamassa agilityä nurmikentällä, mikä alkaa olla aika harvinaista. Kivaa oli mutta hylkyjä oli tällä kertaa kotiin tuomisena. Tälle viikolle on luvattu sen verran hellettä että koirat ja lampaat saavat huilia ja viikon hommat on viinimarjojen ja kurkkujen keruu sekä perunoiden multaus. Ja tietysti kastelua kastelua kastelua!

 

maanantai, 8. heinäkuu 2019

Paimennuskokeissa

Tämän vuoden ensimmäinen - ja ehkä viimeinen paimennuskoe oli viime lauantaina. Paimennuskokeita on tosi harvakseen joten pitää ilmoittautua siihen mikä kalenteriin sopii ja viime lauantai sopi. Ja sattumalta se oli samalla kansainvälinen koe ja tuomari Laura Vassallo oli tullut Italiasta asti tuomaroimaan. Laura on ilmeisesti groenendael harrastaja sillä kokeeseen oli ilmoittautunut pääasiassa grotskuja. Pihka oli ainut sheltti. Kokeen yhteydessä selvisi että Lauralla on myös ollut sheltti ja hän oli kovasti ihastunut Pihkaan ja sen reippauteen. Kakkosluokkaan oli ilmoittautunut vain kaksi koirakkoa, siis yksi meidän lisäksi. Radan esittelyssä Laura kertoi että teki meille vaikeamman radan koska perjantaina 2-luokan koirakot oli niin taitavia! Apuva! Ja kun aloituksessa lauman ottoaitaus oli rakennuksen sisältä niin tiesin että meillä on ongelma. Onneksi sain kokeneemalta kaverilta vinkin miten aloitus kannattaa tehdä ja se toimikin hyvin. Rata oli aika pitkä ja paljon erilaisia tehtäviä ja kun Pihka painoi lampaita liikaa ihan turhaan, jouduin komentamaan sitä koko ajan. Suomalainen tuomari olisi siitä varmaan rokottanut reippaasti mutta italialaista se ei tuntunut haittaavan. Selvitettiin kaikki tehtävät lopulta pienten kommellusten kera. Aamulla oli kisapaikalla tuntunut viileältä mutta maaliin tullessa oli kyllä hiki!

Lopputulos meille oli 83 p /erittäin hyvä ja koulutustunnus eli PAIM2. ERi tulos jäi vain 7 pisteen päähän. Myös toinen luokan kilpailija sai radan suoritettua kunnialla sai 85 p joten hän sijoittui ykköseksi ja me kakkoseksi. Uusien sääntöjen mukaan viiden EH tuloksen jälkeen voi siirtyä kisaamaan 3-luokassa ja ERI tuloksella voi siirtyä suoraan 3-luokkaan. Sen verran tuli uusia juttuja treenattavaksi että ihan hyvä jatkaa vielä kakkosluokalla. Seuraavaksi edessä on PSF-cupin toinen osakilpailu, siinä saa hyvin kisakokemusta.

pihka_paim2.jpg

Kisapäivän jälkeen ehdittiin vielä Hämeenlinnaan Wanaja festivaaleihin. Olin voittanut Radio Helmistä kahdet liput festarille ja lauantaina siellä esiintyi mm. Kolmas Nainen ja J.Karjalainen. Toki monia muitakin isoja staroja kuten Kaija Koo ja Popeda mutta ne ei oikein ole mun makuun. Onneksi päivä oli aurinkoinen ja Hämeen linnan puisto on todella kiva festaripaikka. Mukava leppoisa päätös päivälle, ei jääty myöhään kun rupesi nukkuttamaan, olihan ollut aikainen herätys kisoihin.

Sunnuntaina kävin hakemassa Kukkakamari Elsistä harjoittelukukkia, sillä kukkakauppa sulki ovensa kahdeksi viikoksi. Harjoittelukukkien lisäksi oli pakko saada tämä kaunis viininpunainen pioni. Kerrassaan upea!

tpioni4.jpg

Sunnuntain ilouutinen oli että pikkukakkosten Taika (Mustantassun Pikkumyy) ja Tiina voittivat minikoirien Suur-Savon piirimestaruuden triplanolla tuloksella lauantaina Mikkelissä. Mahtava suoritus nuorelta koiralta!

maanantai, 1. heinäkuu 2019

Loman loppu

Perjantaina käytiin illalla treenaamassa Monan kanssa kimpassa paimennusta. Svealla ja Charliella on ollut pitkä tauko paimennuksesta joten otettiin liinassa pyöröaitauksessa. Svea ei ollu kovinkaan innokas kuin hetkittäin mutta Charliella oli kovin intoa ja myös selvästi luontaista voimaa lampaisiin. Charlie pääsee siis toistekin lampaille mutta Svea taitaa jatkaa maailman parhaan seuraneidin hommia. Pihkan kanssa harjoiteltiin Kristiinan antamia harjoituksia eli että lähetän koiran vasemmalle tai oikealle, pysäytän ja vaihdan suuntaa. Tarkoitus on varmistaa että koira oikeasti kuuntelee mitä sanon. Eka kerta oli vähän vaikeaa koska Pihka tapansa mukaan protestoi aivojen käyttö vaatimusta. Mutta sitten alkoi homma pelittää ihan hyvin.

Koska tänään maanantaina alkoi työt niin ajateltiin sunnuntaina tehdä pieni päiväretki etelään, tosin vain sinne eteläisimpään kärkeen eli Hankoon. Matkalla käytiin ensin katsomassa Raaseporin linnan rauniot ja sieltä matka jatkui Hankoon. Samalla sisäänajoin alennusmyynnistä otetut patikointi popot. Oli hyvä säkä että jäljellä oli juuri yhdet minun jalkani kokoa! Hangossa paistoi aurinko (eikö siellä aina?) ja paljon oli porukkaa liikenteessä. Ei kuitenkaan tuntunut liian ahtaalta, kuten esim. Porvoossa joskus, koska Hangon keskusta ja satama on laajemmalla alueella. Lounaan jälkeen vähän kierrelltiin katuja ja sitten jatkettiin Tulliniemen luonnosuojelualueelle, jonka viimeinen niemen kärki on siis Suomen eteläisin mantereen osa. Meille oli käynyt vähän hassusti tavaroita pakatessa että oltiin unohdettu ottaa koirien hihnat mukaan. Onneksi niillä oli kuitenkin valjaat ja autosta löytyi yksi lyhyt hihna Pihkalle ja Cooperille viritettiin hihna kameralaukun olkahihnasta. Nämä koirat on niin helppoja että sen kummempia ei tarvittu (eikä oikeastaan olisi tarvittu ollenkaan vaan laki määrää). Kiva ja erilainen kaupunki ja luonto kuin kotipuolessa ja joku kerta pitänee tulla ilman koiria tekemään reissu Bengtskärin ja Russarön majakoille.

Tässä kuvasatoa reissusta.

raaseporinlinna.jpg

Raaseporin linna - mitä siitä on jäljellä.

merikaali.jpg

Merkikaali

laukkaneilikka.jpg

Laukkaneilikka, harvinaisuus tämäkin merikaalin lisäksi.

koiranruusu.jpg

Koiranruusua tuoksui ihanasti-

uddskant.jpg

Melkein perillä eteläisessä kärjessä.

punaisellakalliolla.jpg

Punaiset kalliot

meriotus.jpg

Ja mikähän tämä on?

keskiviikko, 26. kesäkuu 2019

Lomapuuhia

Juhannus meni hujauksessa Itä-Savossa auringosta nauttien perheen kera. Toki käytiin myös kirmailemassa hiukan agilityä perinteikkäässä Jussin juoksut agilitykisoissa Tanhuvaarassa. Tänä vuonna kisat olivat kasvaneet sen verran suuriksi että savonlinnalaiset olivat saaneet talkooapua naapurista mikkeliläisiltä MAH:ilaisilta. Tiina (Taikan omistaja) meni Pihkan kanssa hyppyradan ja minä agilityradan. Tällä kertaa ei tuloksia tullut mutta hauskaa oli sekä ohjaajilla että koiralla ja sehän on pääasia. Myöskään Kai ja Cooper eivät tällä kertaa tuloksilla juhlineet. Kiva oli nähdä tuttuja ja nauttia rennosta kisatunnelmasta. Aikaa ehdittiin viettää myös Hälvässä jossa paras paikka oli järvellä hirveän itikkainvaasion takia. Ja kun on päivän järvellä auringossa niin naamahan siinä palaa. Minä kävin jopa järvessä - saunasta käsin tosin. Liian kylmää oli vielä minun makuuni vesi. Uusinta yritys sitten lauantaina Ahvensalmella jossa vesi oli selvästi lämpimämpi. Ei mennyt himoksi vielä sielläkään. Koirat sen sijaan saivat uida useampaan otteeseen ja Cooperinkin uimataidot ovat selvästi kehittyneet. Vaikka ei siitä mitään uimahullua taida tulla. Sunnuntaina käytiin siskon kera syömässä lettuja Kalliolinnan kahvilassa Kasinon saarella ja kiertelemässä Linnankadulla. Matkalla tarttui paikallisesta divarista mukaan pari vanhaa dekkaria kesälukemiseksi. Vähän on ollut lukemisen puute vaikka pitäisi lukea rikkakasvi tenttiin, mutta nämä aloitan kunhan tentti on ensin hoidettu pois alta. -Maanantaina kävin äipän kanssa pyörähtämässä kaupungilla alennusmyynti kierroksella ja tarttui sieltä mukaan muutama juttu. Kuten hauska vanhan tyylinen matto. Parasta on tehdä hauskoja löytöjä.

Tässä vähän kuvasatoa reissusta.

lettukahvit.jpg
Kalliolinnalla lettukahvilla.

juhannus2019.jpg
Hälvä ranta

pihkaui.jpg
Pihka on jo pätevä uimari

linnutui.jpg
Vesilinnun pesue

rantavahti.jpg
Rantavahti

neela.jpg
Neela

koirientammi.jpg
Vanhojen koirien muistotammi on kasvanut jo näin isoksi

Kotona on tehty rästihommia, kuten maalasin vihdoin kasvihuoneen sisältä valmiiksi, laidun on niitetty kiitos Hannun ja Kain, kukkapenkki siivottu rikkakasveista, luettu tenttiin... - ja kokeiltu uusia ruokajuttuja. Nimittäin pak choit ovat kasvaneet hurjan suuriksi ja niinpä piti kokeilla miltä ne oikein maistuu. Ei hullumpaa joskaan ei mitä tajunnan räjäyttävää makukokemusta. Aika neutraalinmakuisia. Ja sitten kokeiltiin varhaiskaalin grillausta (nythän on muotia grillata melkeinpä mitä vaan). Mielummin jatkossa syön kaalin perinteiseen tapaan, ei minusta ollut hyvää grillattuna.
Ja niin ahkeria ollaan oltu että on saatu jo mansikatkin pakkaseen! Yllätävän kohtuuhintaisia ovat mansikat jo näin sesongin alkumetreillä. Hyvä niin!

sunnuntai, 16. kesäkuu 2019

Kesälomaa kohti

Tänään oli viimeinen työharjoittelupäivä. Olikin sitten todella vilkas päivä. Oli konfirmaatio sunnuntai joten paljon haettiin ripille pääseville ruusuja. Lisäksi erilaisia onnittelu kukkia meni paljon. Kaikki kimput jotka oli valmiina myytiin ja tein muutaman lisää, jotka nekin meni lähes heti kun sain ne valmiiksi. Työharjoittelujaksolla olen saanut varmuutta ja rutiinia kukkakimppujen tekoon ja on hieno tunne kun asiakas ihastuu tekemääni kimppuun.  Ja vaikka hiki hatussa siis töitä tehty niin kotona jaksoin vielä puuhata puutarhassa ja samalla otin pitkästä aikaa kuvia puutarhan kukkaloistosta. Tänä vuonna kaikki kukkii aivan valtavasti. Meidän terassin vieressä oleva unkarinsyreeni ei ole koskaan kukkinut niin komeasti kuin tänä vuonna.

syreeni.jpg

Tässä pari kuvaa kurjenmiekoista, ne on todella upeita. Kasvihuoneessa kurkut ovat alkaneet kukkia mutta tomaatit ovat vielä kovin pieniä.

kurjenmiekka.jpgiiris.jpg

Olen myös testannut kasvihuonetta kukkiensidonta työhuoneena ja se oikein sopiva siihenkin.

kukkism%C3%B6kki.jpg

Viikon ohjelmaan mahtui myös ryhmäkasvitentti joka oli varsin haasteellinen, opettaja oli todellakin miettinyt hankalia kasveja tunnistettavaksi. Huh! No onneksi se on ohi. Vielä on kolme päivää koulua ja sen jälkeen pieni kesäloma tiedossa ennen kuin palaan varsinaiseen leipätyöhöni kesälomatuuraajaksi.  Kesälomalla on tarkoitus hioa paimennusta kesälampaiden avulla ja osallistua paimennuskokeeseen. Meidän tämän kesän kesälambit ovat kyllä aivan ihania, iloisesti määkien ne tulevat aina kun kuulevat puhetta ja ovat mukavia myös paimentaa.

kirjavalammas.jpg