maanantai, 17. heinäkuu 2017

Hei hei Tuuli!

Viime torstaina tulivat Tuulin uusi perhe hakemaan pentuaan vihdoin. Olivat jo kovasti odottaneet tietysti ja Tuuli tervehti heitä ikäänkuin olisi aina tuntenut. Ihana pentu on se! Lisa, Patrik ja pojat ynnä koiruudet tulivat asuntoautolla joten majoittuivat meidän pihaan kätevästi. Ja Tuuli alkoi heti tutustua uuteen perheeseen mm. syömällä heidän luonaan ja yöpymällä siellä. Se sujui alusta alkaen hyvin. Perjantaina illalla myös Mona ja Pena tulivat moikkaamaan Svean ja Charlien kera. Meillä oli oikein rattoisa ilta jäätelön, mansikoiden ja melkoisen koiralauman kera.

Hulinaa riitti varsinkin kun Diddi ja Yenna olivat juoksulla joten piti lemmenkipeitä poikakoira vahtia, erityisesti Pieksu oli aivan sekona jälleen kerran. Mistä syystä Cooper ei päässyt mukaan alla olevaan perhepotrettiin...

sukukuva.JPG

Vasemmalta alkaen: Tuuli, Pihka, Yenna (Samin tytär), Sam, Aya (Pihkan sisko)

Lauantaina lähdettiin ajamaan kohti Jyväskylää agilitykisoihin, me oman vaunun kanssa. Ajeltiin semmoista maisema reittiä ja pysähdyttiin ensin lounaalla vanhan Lahden tien varressa Bus Burger nimisessä paikassa. Se on amerikkalaistyylinen paikka jossa on mm. kaksi amerikkalaista keltaista koulubussia joista toiseen on tehty ravintola tilat. Ruoka oli hyvää ja annokset suuria joten siitä oli hyvä jatkaa matkaa. Suosittelemme isompaankin nälkään siis.

Seuraava etappi oli Kalkkisen kylä ja siellä Viini Pihamaa, jossa pidettiin kahvitauko. Yllätti kuinka paljon oli populaa Kalkkisen raitilla, ehkä Hesarissa ollut juttu oli saanut turisteja enemmänki paikalle. Kahvin lisäksi ostettiin viini tilan tuotteita (mm.mansikoita ja viiniä). Kiva paikka oli se, suosittelen poikkeamaan ehdottomasti.

Kisapaikalle saavuttiin just eikä melkein sopivasti että saatiin leirit pystytettyä ennen rataan tutustumista. Kai kisasi Cooperin kanssa ja tekivät kelpo ratoja mutta edelleen niitä pieniä virheitä tuli radoilla. Patrik kisasi sekä Yennan kanssa mineissä että Ayan kanssa medeissä. Ja voitti molemmilla koirilla agilityradat suvereenisti. Toiset ne osaa. Samalla Yennasta ja Aya leivottiin Suomen agilityvaliot. Robin kisasi Samin kanssa ja sijoittui hienosti 2. ja 3.

Sää oli meille suosiollinen sillä päivä oli lämmin ja aurinkoinen ja Kai ja naapurit kävivät vielä uimassa läheisellä uimarannalla. Ja illalla oli mukava istua iltaa grillaten ja rupatellen. Sunnuntaina saatiin nukkua myöhään ja lorvailla kun kisat alkoi kolmosluokkalaisilla vasta kahdelta. Käytiin uittamassa Pieksu ja Cooper. Onneksi oli Cooperin uintiliivit mukana niin pääsi - tai joutui - Cooper uimakouluun. Melkoita räpellystä se uinti on vieläkin.
Kisoissa Kailla oli jälleen pientä säätöä Cooperin kanssa, mutta Patrik puolestaan vetäisi voitto radat hyppäreiltä jälleen molempien koirien kanssa. Ja niinpä Yenna ja Aya ovat nyt myös Suomen agility hyppyvalioita. Huimaa menoa. Kyllä yleisöksi katseli ihaillen sitä menoa.  Robin oli vähän kipeä joten lennossa vaihdettiin Samin ohjaksiin nuorempi poika Pontus, joka suoritui hommasta ihan mallikaasti. Toisin kuin kisajärjestäjät jotka sekoilivat ruotsalaisten vieraidemme ilmoissa sekä etukäteen että tämä ohjaaja vaihdos ei meinannut millään mennä oikein...
Onneksi vekotin oli noheva ja sai lopulta hoidettua toimistoporukan sekoilut hienosti kuntoon.
Näin ketynä tuli myös turistua muutaman tutun kanssa joita ei ole nähty pitkään aikaan.

Ja Pieksu se vaan jaksoi vonkua narttujen perään. Jo niin että herra 11 v hyppäsi lähes ilman vauhtia 90 cm aidan yli naisiin! Voi Pieksu! Ja sunnuntaina herra oli jo ihan väsy mutta piti vaan esittää valpasta niin että seisoi silmät kiinni nenällä verkkoaitaan nojaten. - Sanattomaksi vetää jo tämän herran jutut...

pieksunaitaus.jpg

Lopulta tuli aika pakata karavaani ja sanoa hej ja adjö Tuulille ja Rosendalin perheelle. Hiukan haikealta tuntui, mutta onneksi tiedämme Tuulin viihtyvän uudessa perheessä hyvin. Ja varmasti saamme kuulla jatkossakin Tuulin kuulumisia.

lisa_tuuli.jpg

Lisa ja Tuuli

 

sunnuntai, 9. heinäkuu 2017

Huh hellettä

Mutta ei valiteta vaan naaatitaan. Tänä viikonloppuna järjestettiin vika Agirotu Mikkelissä mutta me ei oltu siellä. Aikansa kutakin sano, hienoja muistoja vuosien varrelta - varsinkin se ikimuistoinen Saimaan Norppien voitto. Vinskin kanssa tuli noissa käytyä useampana vuotena mutta Pihkan kanssa se ei enää tutunut tarpeelliselta. On tullut muita kivoja tapahtumia ja ehkä se onkin yksi syy miksi Agirotu loppuu.

Siispä meillä on ollut kotoilu viikonloppu. Lauantaina käytiin pitkästä aikaan Hakaniemen torilla, mukaan otettiin Tuuli ihmettelemään kaupunkielämää. Tuulia hämmästytti lokit ja ratikat eniten, ihmisiä se rakastaa joten harjoiteltiin ihmisten ohittamista, ihan kaikkia ei tarvitse moikata. Tosin tuollainen suloinen sheltin pentu keräsi paljon huomiota ja rapsuttelijoita. Illalla vielä oli laitumella paimennusharkat Pihkan kanssa, mutta Tuuli oli myös mukana tutustumassa lajiin. Lampaat vaikuttivat olevan Tuulista aika pelottavia mutta samalla kiinnostavia. Pihkan kanssa alku säätämisen (me aina aluksi säädetään) jälkeen reenit meni hyvin, myös Charlie toimi hyvin. Charlie on oikein lupaava paimenen alku.

tuullijalambit.jpg

Tänään on hellettä rittänyt ja me ollaan keskitytty pihahommiin. Tosin Tuulin kanssa käytiin Klaukkalassa Markan ja Sarin lauman kanssa ulkoilemassa jotta Tuuli saisi ikäistään leikkiseuraa. Tuuli ei ollut alkuun ollenkaan innostunut Josen innokkaasta leikkiseurasta. Mutta vähitellen kun Josen suurin höyry väheni niin Tuuli innostui leikkimään.

painia.JPGkamut.JPG

 

sunnuntai, 2. heinäkuu 2017

Paimennusta ja puutarhapäivä

Lauantaina oltiin Pukkilassa ratakurssipäivällä. Vähän jännitti etukäteen kun eihän me olla käyty lampailla kuin lyhyesti kaksi kertaa Pihkan äippäloman jälkeen. Onneksi oli mukava porukka ja Mervi Asp on todella hyvä ja kiva koutsi. Mukana oli myös Sari & Ässä sekä Sanna & Quattro. Tehtiin eka kierros kaikki koko kisanomainen rata ja toka kierroksella itse kukin keskittyi kohtiin jotka vaativat hiomista. 

Pihka oli kuten arvata saattaa hiukan turhan kierroksilla ja häkistä otto ja alkuosan pujottelu osio meni hiukan liian vauhdikkaasti. Sitten kun pääsimme tielle peruskuljetukseen ja laidunosioon niin ne meni kyllä mallikkaasti.  Joten toka kierroksella keskityttiin hallittuun aitauksesta ottoon sekä kohtaan jossa oli kapea portti josta lampaat helposti sykäisivät eteenpäin kun niillä oli veto toiselle puolelle ja koira oli takana. Tähän saatiin hyvä malli suoritus ja pysäytin lampaat ennen porttia ja siirsin Pihkan portin ulkopuolelle hiukan sivuun. Sitten otin lampaat ja kun ne tuli nätisti mun perässä ulos portti kohdasta laitoin Pihkan menemään lampaiden taakse. Toimi sairaan hyvin! Vähän ensin Pihka ihmetteli miksi se oli siirretty etupuolelle pois lampailta mutta hyvin se tajus mitä haluan sen tekevän. Pihka sai osaltaan myös toimia varikko koirana eli siirtää treenilauman valmiiksi ottoaitaukseen. Hyvää treeniä oli se myös. Sari ja Ässä hermoilvat aluksi myös mutta sitten myös Ässän kanssa alkoi homma rullata kun sille kerran sanoi napakasti että mitään säätöä ei sallita. Ässä on niin perusvarma kyllä noiden lampaiden kanssa eikä yhtään stressaa lampaita. Sanna ja Quattro säätivät myös aluksi ja Q kokeili rajoja Sannan kanssa. Myös Q alkoi toimia hyvin kun sille vaan pelisäännöt tehtiin selväksi. Se on niin samanlainen kuin Pihka! Koko ajan pitää olla napakka niin sitten tehdään hommat hyvin. Ja Q on myös oikein pätevä eikä esim lopeta hommia vaikka joutuisi sanomaankin tiukasti. Ja vaikka päivä oli tosi pitkä - aamu ysistä ilta kuuteen - niin Pihka ja juniorit jaksoivat hyvin tehdä töitä. Kyllä tuli niin hyvä mieli kun huomasi että osaaminen on siellä tallessa Pihkan pääkopassa (ja minun pääkopassa) ja oikeasti voidaan ruveta suunnittelemaan kokeisiin osallistumista. Alla Nina Palmun ottama kiva kuva treeneistä. Illalla huomasi naamasta että aurinkoa on saanut vaikka päivä oli ollut puolipilvinen ja tuulinen.

ratakurssipäiva.jpg

 

Avoimet puutarhat päivä

Tänään oli Avoimet puutarhat tapahtuma ja Merin kanssa käytiin tutustumassa yhteen puutarhaan Lepsämässä ja kahteen Pirkkolassa. Sää oli mitä mainioin puutarhatapahtumalle kun aurinko paistoi mutta ei ollut liian kuuma. Puutarhat kaikki olivat kyllä hienoja ja omistajat olivat nähneet paljon vaivaa. Ihmisiä oli paljon liikenteessä mutta hyvin mahduttiin sekaan. Muutama kiva ideakin sieltä tarttui mukaan. Sen verran kuitenkin toisten siistejä puutarhoja katsoessa iski morkkis että kotona piti sitten vihdoin käydä käsiksi kukkapenkkiin jonka riesana on heinä ja vuohenputki. Alle pari kuvaa Lepsämän puutarhasta jossa oli hyvin hyödynnetty kiviä. Kuten tässä portaiksi rinteeseen ja istutettu mehikasveja kivien väliin joten tulos on luonnollinen ja hauska. Toisessa kuvassa terassin tuulen suojaksi on laitettu vanhoja ikkunoita ja toiselle puolelle humala viherseinäksi.

WP_20170702_003.jpgWP_20170702_005.jpg

Liedossa on viikon lopuna aikana kisattu MM-agility joukkuepaikoista mutta jotenkin ei tänä vuonna ole aihe hirveesti innostanut ja kisoja on tullut seurattua vähän vain ohimennen. Mutta sen verran kuitenkin että Elsi ja Skitso tekivät hienoja ratoja ja sijoittuivat lopputuloksissa 18.  sijalle.

 

 

maanantai, 26. kesäkuu 2017

Jussin juoksut - ja muut Jussi menot

Tänän Jussina oli ohjelmassa yhdet viiskymppiset, pari aksarataa ja vähän mökkeilyä. Eipä yhden Jussin aikana paljoo enempää ois ehtinykään. Perjantaina aamulla lähdettin vaunun kera liikenteeseen, oli tarkoitus olla tien päällä ajoissa mutta ei sit oltukaan. Nukkutti liian hyvin ja kuten aina niin pakkaaminen oli jääny edellisenä iltana puoli tiehen. Ja sit eksyttiin Nurmijärven kiertotie hässäkässä. Ja sit vaunun mötikkä jossa ne sähköt kulkee irtosi ja meni rikki joten piti poiketa vielä Lahdessa ostamassa uusi mötikkä jotta vaunussa on perävalot. Että sellaista pientä säätöä. Niin että Savonlinnan ei ehditty toriaikana niin kuin oli tarkoitus, mutta onneksi torikahvila oli kuitenkin vielä auki ja käytiin lauman kanssa nauttimassa kaffet lörtysjen kera.  Tuuli ihmetteli puiston nurtsilla vaappuvia sorsia, ei ollutkaan semmoisia ennen nähny.

lörtsykahvi.jpg tuuli_laituri.jpg

Torilta matka jatkui Kerimäelle Pääkantaan jossa 50-v juhlat pidettiin. Paljon oli porukkaa ja tunnelma iloinen, aurinkokin paistoi ja lämmitti mukavasti joten mikäs siinä oli juhliessa. Me painuttiin kohtuu ajoissa nukkumaan kun oli aksa kisat seuraavana päivän tiedossa. Niinpä kun lauantaina purimme leirimme ja suuntasimme Tanhuvaaraa kohden oli vielä suurin osa juhlavieraista unten mailla. Aksakisat eivät sitten menneet kovinkaan hyvin. Itse asiassa surkeasti. Pihka oli kovin kuriton ja varasti kontakteilta ja haukkui ja riekkui eikä irronnut eteen millään. Ja minä sekoilin hyppärillä mihin olin menossa ja olin myöhässä joka kohdassa. Jotta enempi meni nyt sitten yleisön viihdyttämisen puolelle ne kisat. Kailla ja Cooperilla meni paremmin, varsinkin hyppäri oli hienoa menoa ja etenemä 5,56 m/s oli aika haipakkaa. Mutta valitettavasti jälleen yksi rima sieltä tuli joten edelleen kisakirja jäi ilman merkintöjä.  Se on vaan niiiin pienestä kiinni..

Kisoista päästiin lähtemään vasta illalla kohti seuraavaa majapaikkaa eli Ahvensalmelle mökille. Siellä heti sauna lämpiämään ja ruokaa laittamaan koko nälkäiselle köörille (itsemme mukaan lukien). Paljon oli paikat muuttunut sitten edellisen käynnin, lähinnä avarrettu näkymää järvelle. -Oli aivan ihana nauttia saunasta ja kesäillan leppeästä ilmasta (ei edes paleltanut!) vaikka järveen en tarennut mennä. Kai tietysti kävi, mutta ei sekään siellä kauaa viihtynyt. Väsyneinä ei tarvinnut unta odotella ja Tuulikin nukkui pitkät unet herättämättä. Koirat toki nauttivat muutenkin kun pääsivät tolskaamaan pitkin maita ja mantuja.

pihka_mökkiranta.JPG

Sunnuntaina lähdettiin puolen päivän nurkilla liikenteeseen kotia kohti, tällä kertaa vaihtoehtoista reittiä pitkin. Ensin Pieksämäen kautta Kangasniemelle jossa käytiin lounaalla Ravintola Puulan terassilla. Kiva paikka oli se satamassa pienen puiston vieressä. Paljon oli vaan muitakin lounastajia joten ruokaa joutui odottamaan aika kauan. Kai otti muikkuannoksen ja sanoi ettei ole ennen kerralla näin paljoa muikkuja syöny.. ne oli nimittäin niin pieniä että ne oli sellaisia neulamuikkuja.  Sieltä matka jatkui Heinolaan jossa pidettiin kahvitauko jälleen sataman terassilla. Lahteen vielä ajettiin vanhaa tietä, mutta siitä jatkettiin sitten motarille jossa oli aika monta muutakin menijää. Välillä vähän tökki mutta ei kuitenkaan kovin pahasti ja niin päästiin kotiinkin lopulla illallis aikaan. Oikein tyytyväinen olen siitä kuinka hyvin Tuuli on sopeutunut reissussa olemiseen ja uusiin ihmisiin ja paikkoihin. Reipas ja helppo pentu!

 

maanantai, 19. kesäkuu 2017

SM reissu

Karavaani lähti tänä kesänä eka kertaa reissuun perjantaina kun suuntasimme kohti Lappeenrantaa agilityn SM-kisoihin. Tänä vuonna kuitenkin osallistuimme vain lauantain joukkuekisaan. Perjantai yö vietettiin tienvierus parkissa vanhan Mikkelin tien varressa pienen järven rannalla. Paikka oli sinänsä ihan jees mutta jotenkin vaan ei osannut nukkua kunnolla kun nuo tienvarsiparkit on aina vähän levottomuutta herättäviä. Joten lauantaina aika unenpöpperöisenä kohta seitsemän jälkeen tien päälle ja kisapaikalle. Lauantai oli todella helteinen päivä ja oli tosi hyvä että meillä on oma mökki mukana. On niin paljon huolettomampaa koirien kanssa kun ne voi jättää vaunuun johon kuitenkin saa hyvän tuuletuksen heltteelläkin. Ja itsekin oli mukava käydä siellä välillä pitkän päivän aikana huilimassa. Tuuli sopetui hyvin vaunu matkailuun ja pissat tuli aina tehtyä ulos, joten sisäsiisteys oli kunnossa. Kisapaikalla nähtiin myös Taikan omistajaa Tiinaa, jolla ei tällä kertaa ollut Taika mukana. Mutta oli kiva kuulla Taikan kuulumiset, tyttö on yhtä itsevarma ja itsenäinen kun meiltä lähtiessä :-) Ja kuulema fiksu ja nopea oppimaan, kuulostaa oikein hyvältä!

nukkuvat.JPGvaunulla.JPG

Itse kisat meni meidän osalta hyvin kun puserrettiin Pihkan kanssa vähän kökkö nolla, mutta koska tyylipisteitä ei jaeta niin nolla on aina nolla. Kun Paula teki molempien koiriensa kanssa vielä tulokset niin joukkueen kokonaissijoitus oli 25.
Oman radan jälkeen keskityimme kannustamaan JAU:ta jonka kaikki joukkueet tekivät hienoa tulosta ja niin JAU vei toisena vuonna peräkkäin vuoden agilityseuran tittelin nimiinsä! Hyvä JAU!!
Tässä meidän kisarata videolla.
 Kuten videosta näkyy niin Pihka aavistus karkaa startissa (pikkuisen oli kierrokset kaakossa Pihkuralla!), kyselee parissa kohtaa ja vielä ottaa lipat ennen puomia. Että ei todellakaan tyylipuhdas suoritus! Ensi viikonloppuna päästään tositoimiin Savonlinnassa, ihan parasta! -Koko kisaviikonlopun mun selkä oli todella kipeä, en tiedä mistä johtuu, liekö syynä ollut maanantain hierojan aika kova käsittely? Joka tapauksessa ihan hirveää oli olla missään muussa asennossa kuin tikkusuorana joko pystyssä tai vaaka-asennossa. Taivuttelua ei kestänyt selkä yhtään. Onneksi se ei estänyt radalla juoksemista :-) Nyt on jo vähän parempi mutta täytyy miettiä mitä tälle pitäis tehdä? Hellempikätinen hieroja, joogaa?

Lauantai-iltana käytiin vielä vuosipäivän kunniaksi herkuttelemassa satamassa Vanha Makasiini ravintolassa. Oli todella kiva syödä terassilla ja nauttia hyvästä ruuasta lämpimässä kesäillassa. Yöksi olimme siirtyneet Huhtiniemen camping alueelle, joka on ihan ok vaikkakin vähän rähjääntynyt. Mutta meille ihan riittävät palvelut. Kai kävi monta kertaa uimassa, oli kuulema lämmintä vettä...

Sunnuntaina emme enää menty kisapaikalle vaan lähdettiin päiväretkelle Repoveden kansallispuistoon Valkealan lähelle. Sää oli pilvinen ja sadekuuroja tuli vähän väliä. Ilma oli kyllä edelleen lämmin. Ensin käveltiin pieni lenkki koko lauman kanssa ja sitten vietiin Tuuli ja Piko päikkäreille vaunuun siksi aikaa että kierrettiin muiden kanssa pidempi lenkki järven ympäri. Reitillä oli hauska köysilossi ja riippusilta salmen yli. Aika jyrkkiä nousuja ja laskuja, joten teki oikein hyvää minun ja Pihkan kunnolle se. 

riippusilta.JPG riippusilta.jpg

repovesi1.jpg repovesi2.jpg