Kun vuosi sitten Vallisaari vapautui armeijalta kansan retkeilykohteeksi, ajattelin heti että tuonne pitää mennä. No viime kesänä ei menty minnekään - sattuneista syistä ja tämän kesän sää ei oikein ole suosinut retkeilyä.
Mutta tänään suosi! Aivan ihana aurinkoinen päivä, joten eväät reppuun ja seniorit mukaan. Välillä on mukava ottaa vain seniori osasto mukaan, kun nuoriso pääsee muutenkin niin usein. Vähän mielenvirkistystä senioreille!
-Seniorit olivatkin täpinöissä jo matkalla Suomen Pankin edestä Kauppatorille kun oli niin hirveesti hajuposteja luettavana..

Muutama muukin oli saanut idean lähteä Vallisaareen mutta hyvin mahduttiin kuitenkin laivaan. Vallisaaresta pääsee kannasta pitkin pienemmälle Kuninkaansaarelle myös. Yhteensä saarien kiertelystä tuli jotain 7-8 km, ihan sopiva päiväretki siis. Vallisaarella on tiukat rajoitukset kulkemisen suhteen koska siellä saattaa olla vanhoja räjähteitä ja muuta sotilaiden jäljiltä vaarallista roinaa joten vain merkityillä reiteillä sai kulkea ja saaren eteläosa on kokonaan suojelualuetta. Saaren luonto on yllättävän monipuolista, siellä on sisäjärvi ja lehtomaista aluetta ja sitten kuivaa kallioista rinnettä ja niittyjä. Saarni, vaahtera, mänty, tervaleppä, haapa, metsälehmus, tammi, kataja.. monipuolisesti eri puita pienellä alueella. Kuusia sen sijaan siellä ei ollut. Porukkaa oli aika paljon liikenteessä mutta hyvin oli tilaa kulkea. Saarella oli yksi kahvila auki ja ilmeisesti paikan pitäjä ei ollut osannut varauta moiseen yleisöryntäykseen sillä töissä oli vain yksi henkilö ja asiakkaita riitti jonoksi asti. Meillä oli onneksi omat eväät mukana. Saarella on hyvin piknik pöytiä ja kuivakäymälöitä suht tiheään joten ruuhkaa ei ollut niissäkään.