Käytiin Sarin ja Ässän kanssa kimppa paimennustreeneissä Pukkilassa. Mulla on ollut vielä käyttämättä kaksi ilmaista treenikertaa, jotka voitimme PSF Cupissa. Nyt käytin toisen niistä. Sää suosi, pieni pakkanen ja melkein auringonpaistetta. Ja aina on mukava kulkea kimpassa kun ajomatkaa on kuitenkin reilu tunti. Ja meillähän tunnetusti juttua riittää! Teemana oli jakokurssin jälkeen perusasioiden kertaaminen, eli hyvät hakukaaret ja kaunis rauhallinen nosto. Lampaat olivat oikein mukavia sopivan liikuvaisia, sellaisia että rokottivat heti koiran liian aikaisesta kaarella leikkaamisesta tai vaikuttamisesta. Ja toisaalta Pihka huomasi että lampaat liikkuvat helposti sen edestä niin se saattoi rauhassa jäädä kauemmas ja kävellä ihan hitaasti.  Myös Sari ja Ässä treenasivat perusasioita. Näitä on vaan hyvä aina muistutella tuon tuostakin! Oli niin kivaa leppoisaa tekemistä molempien kanssa.

Loma on silleenkin mukava ja tervetullut että ehtii nähdä ystäviä ilman kiirettä. Ja voi keskittyä kirjojen lukemiseen. Nyt olen lukenut Anne Holtin kirjan jossa on kaksi dekkaria samoissa kansissa.  Ja nyt olen pikkuhiljaa järjestellyt kaappiin tilaa opiskelukirjoja varten. - Tai enhän minä vielä tiedä onko meillä jotain kirjoja vai onko kaikki nykyään vain netissä? No samapa tuo, hyvä välillä hävittää turhia papereita ja lehtiä pois. Lehtien hävittäminen on hidasta koska samalla tulee selailtua lehtiä ja luettua jotain artikkeleita, osan otan sitten talteen ja osan pistään pois. Vanhoille Sheltit lehdille löytyi fb:n kautta ottaja joten ne saavat vielä uuden lukijan.

Eilen käytiin katsomassa Ailo pienen poron tarina -leffa. Ihan söbis oli se ja maisemat toki komeat. Franzenin ääntä kuuntelee ihan mielikseen. Musiikki oli välillä liian pömpöösiä ja "sudet" eivät näyttäneet susilta ja niiden älytön juokseminen ei vaikuttanut uskottavalta. - Ja miksi susista pitää aina tehdä se yksiulotteinen pahis? Olihan siinä ahmaa ja kotkaa jne mutta jotenkin niistä tehtiin symppiksiä tai edes uljaita (siis kotkista). Leffa olisi ollut fiksuinta lopettaa siihen kun Ailo seisoo kauniisti emonsa kanssa tunturin huipulla, nyt sitten venytettiin Lappi matkailumainos kuvaa tykkylumisessa maisemassa hortoilevaa yksinäistä Ailoa... miksi? No sen matkailumainoksen takia. Mutta siis leffa oli kokonaisuutena ihan kelpo symppis eläintarina vaikka vähän Disney vaikuttein.