Eipä jääty laakereille lepäilemään vaikka flunssa painoi päälle. Tiukka koiraharraste ohjelma koko viikolla.
Tiistaina oli vapaa päivä jolloin ohjelmassa oli mm. Pihkan osteopaatti, Pieksun nouto hoidosta, reissu kamojen pesua jne. Keskiviikkona puolestaan menin töistä suoraan talkoo hommiin JAU:n iltakisoihin. Tuomarina oli britti herra Lee Gibson, joka on oikein mukava tyyppi ja oli tehnyt varsin vaativat ja vauhdikkaat radat. No, niitä päästiin sit itse testamaan torstaina kun kisavuorossa oli minit ja medit. Minä olin onneksi ilmoittautunut vain yhdelle radalle sillä flunssa kuntoisena ei juoksuvauhtia oikein löytynyt. Kai oli puolestaan Vapun hyppytekniikka kurssilla Cooperin kanssa.  -Mistä postitiivinen uutinen oli se, että Cooperin hyppytekniikassa ei ole mitään vikaa vaan rima ongelmat on vire ongelma. Eli herra Reikäpää ei kuumuessaan vaan ajattele niitä hyppyjä vaan roiskii menemään. Että virehallinta harjoituksia ohjelmaan.

Perjantaina oli vuorossa Pihkan toko treenit, jotka onneksi ovat nyt siirtyneet sisätiloihin Kennelliiton tiloihin Klaukkalaan. Tällä kertaa koutsi teetti meille häiriö harjoituksia, jotka pääosin oli ihan helppo nakki Pihkalle koska se ei hirveesti piittaa muista ihmisistä tai koirista. Oli siellä yksi harjoitus jonka Pihka reputti kirkkaasti; eli luokse tulo ihmisryhmän läpi jotka tarjoilevat nameja!  Sehän nyt oli selvää, että "miss aina nälkäinen" pysähtyi heti ensimmäisen nakkitarjoilun kohdalle! Meillä on loppukauden vähän erilainen ryhmä kokoonpano kun ulkotreeneissä, nyt mukana on mm. Kati nahkacollie uroksen kanssa, joka oli kovin rakastunut Pihkaan ja toiseen ryhmän nartuun Ilsen suloiseen Herttaan. Joten poikakoirille vaikein rasti oli tyttökoira häiriö. -Tytöt eivät perustaneet kosiskelevista uroksista vaan pitivät ihan omat tyttöjen leikit. Hauskaa oli kaikilla ja joitakin ylllätyksiä tuli häiriöherkkyyden osalta.

Lauantaiaamu autonratin takaa.

Ja viikonloppu on myös ollut koiraharraste painoitteinen: Lauantaina aikaisin lähdin ajamaan Pukkilaan paimennus ratatreeneihin. Myös Sari ja Ässä ja Kati & Hupi olivat siellä. Onneksi ei satanut! Edelleen flunssaisena pelkäsin että kylmettyisin pahemmin, joten pakkasin mukaan reilusti vaatteita ja useammat kengät kumppareiden lisäksi. Mervi oli tehnyt kohtuu vaativan harjoitusradan ja pisti minut ja Pihkan aloittamaan ensimmäisenä. No huh! Vähän jännitti että jos Pihka on pitkän tauon jälkeen ylivireinen mutta yllätys yllätys ei ollutkaan. Itse asiassa rata meni ihan sairaan hyvin! Olen niin ylpeä miten paljon ollaan menty yhteistyössä eteenpäin ja Pihkan työskentely on rauhoittunut! Se oli niiiiiin siistiä! Toki ihan kaikki ei mennyt mallikkaasti; siinä oli poispäin ajo kohta joka rupesi heti tökkimään. Pääasiallisesti siksi, että siellä oli yksi tätilammas joka jäkitti viimeisenä ja sai koko lauman jarruttelemaan muutenkin tahmeasti liikuvaa laumaa. Joten Pihka ei oikein saanut niitä liikeelle ja sitten siitä tuli sellaista säätämistä jossa meinasi mennä hermot sekä multa että koiralta. Mutta sitten toka kierroksella keskityttiinkin siihen poispäin ajoon ja vetoa vastaan työskentelyyn. Sari ja Ässä tekivät myös hienoa työtä, loistopari ovat he! Samoin Katin ja Hupin rauhallista työskentelyä oli ilo katsoa. Porukassa oli hyvä tsemppi henki ja rento tunnelma. Iltapäivällä rupesi kaikesta vaatekerroksista huolimatta tulemaan vilu joten lähdin kesken pois. Onneksi lähdin sillä sitten alkoi sade. Kotona pääsi saunaan lämmittelemään ja lepäämään. Hyvä mieli jäi onnistuneista treeneistä.

Sunnuntaina on ollut oikein mukava kaunis syyssää joten vihdoin ehti tehdä vähän pihahommia eli siivosin kesäkukkalaatikot, keräsin pihakalusteita varastoon ja muuta semmoista. Kävin kyllä tekemässä myös laitsalle verijäljen Pieksulle. Ja sitten pitikin jo taas lähteä koiraharrasteisiin, tällä kertaa JAU hallille Porskin järjestämiin aksakisoihin. Minä en kisannut (onneksi!) vaan Kai ja Cooper. Eka rata levisi aika totaalisesti, tuore tuomari Jouni Kautto oli ottanut rataprofiiliin mallia Liberecin MM-kisoista ja vauhdikkaalla hyppärillä oli pari aika pahaa paikkaa... nollaratoja ei juuri tullut. - Toka rata oli myös hyppäri, mutta enempi sellainen perushyppäri. Ja siinä Kai ja Cooper vetäisivät hienosti nopean nollan ja sijoittuivat toiseksi! Jeee!!  Nollaputki on nyt selvästi auki, hyvä!

Tässä video nollaradasta.

Kun kotiuduttiin kisoista, kävin ajamassa Pieksun kanssa jäljen. Pieksu on niin kovin täpinöissä jäljestämisestä! Päivi ja Jäbä olivat jo aiemmin päivällä käyneet myös ajamassa saman jäljen. Tällä kertaa alkoi jo hämärtää niin etten ehtinyt muiden koirien kanssa jäljelle, mutta eiköhän tuota puuhaa ole ollut riittävästi muutenkin Pihkalla ja Cooperilla.
- Viikko meni siis vauhdikkaasti, flunssa ei kaatanut sänkyyn ja on jo voiton puolella kun ei antanut sille mahdollisuutta nurjetaa. Kiireisenä ei ehdi potea!