Nimittäin agilitybaanoilla. Tänään Racinel areenalla korkattiin sitten viime kesäkuun agility kisat. Yleensä en pahemmin jännitä agilitykisoja mutta tänään oli kyllä aika hermostunut olo. Varsinkin kun ehdin siinä tuskailla pari tuntia kun Kai ja Cooper kisasivat ensin. Anne Savioja oli tehnyt kivat radat mutta yllätävän paljon virheitä niissä tuli, taitaa olla muitakin ruosteessa olevia ohjaajia....

Eka meidän rata oli agilityrata ja ehkä Pihka huomasi että en ollu ihan kartalla ja niinpä se karkasi startissa. - Ja sitä Pihka ei ole tehnyt juuri koskaan. Ja sit tuli rima ja lopulta se jäi haukkumaan mulle. Joten keskeytin ja juoksutin sen vain kontaktien kautta maaliin. Sen verran otti pannuun että seuraavalle radalle lähdin sisuuntuneena ja Pihkakin huomasi että nyt ei kannata alkaa. Ja niin vedettiin hyppäriltä nolla!! Jee! Kamalan huonoa ja kankeaa oli ohjaus mutta nolla on aina nolla. Eikä sijoitus 9. /36 ole huono noilla extra kurvailuilla...-Tästä tämä taas lähtee... - ja nyt on jo seuraava kisailmo laitettu menemään.

Tässä vielä meidän rata, Kai aloitti kuvaamaan vasta esteeltä 5 kun videosta loppui virta ja meni hetki ennen kuin sai kännykän kaivettua esiin.

Kaille ja Cooperille ei tänään nollia tullut, agilityrata oli ihan kelpo meininkiä mutta vitonen tuli kieltovirheestä.

Pihkan juoksun alkamista odotellaan ja sitten lähdetään Ruotsiin sulhasen luo, mutta viikon päästä ehditään vielä kirmata pari agilityrataa ja käydä treenaamassa oikeita paimentöitä Somerolla. Toivottavasti pakkasta ei silloin ole tämmöisiä lukemia.

Vanhuksia ei ole unohdettu vaan Pieksun kanssa on vähän tehty nose workiä sisällä ja ennen joulua Pieksu ja Piko kävivät akupunktiossa. Pieksu tuntui nauttiva kovasti kuten kuvasta huomaa.

Pikolle nämä pakkaset on vähän liikaa, joten vanha herra on käyny mantteli päällä vain pieniä lenkkiä, muut sen sijaan nauttivat ulkoilusta säällä kuin säällä