Tämmöiset pakkotauot ei oo meidän juttu. Siis Pihkan ja minun. Kennelyskä karanteenin lisäksi on ollut välillä huonosti noita ulkoilukelejä niin meinaa koirilla olla liikaa energiaa. Mutta onneksi tällä viikolla on päästy paremmin ulkoilemaan ja loppuviikosta myös harrastamaan. Perjantaina otin Pihkan mukaan kouluun, sillä meidän koulussa on pieneläinhoitaja linja ja siinä pikkuruinen lemmikkihoitola. Joten olin varannut hyvissä ajoin Pihkalle sinne päivähoitopaikan. Koulu loppui jo puoli kahden aikaan joten päivä oli mukavan lyhyt ja siitä lähdin ajamaan Pukkilaan paimennusharkkoihin. Harmillisesti koutsille oli tullut kiireellistä menoa joten treenit olivat tällä kertaa omatoimitreenit. Harjoittelin Pihkan kanssa lauman ottamista lampolasta ulos ja poispäin kuljetusta ja sitten lauma takaisin sisälle. Ja sama uudestaan. Ihan hyvä treenata vähän ahtaampaa tilaa ja isomman lauman siirtämistä.  Perjantai-iltana ohjelmassa oli vielä toko treenit. Myös meidän normi toko koutsi oli poissa ja tilalla sijainen mutta ihan hyvä treeni oli sekin. Paikalla istumista, häiriö seuraamista, kaukoja - ihan hyvät harkat näistä. Lisäksi otin vähän alokasluokan estehyppyä, matto oli liian liukas ja Pihka vähän luisteli ikävästi. Kotona tarkistin että tassujen anturoiden karvat oli aivan liian pitkät joten parturoin ne ettei Pihka luistele lauantain agilitykisoissa.

Lauantaina JAU hallilla oli Heiluhäntien kisat jossa kävin kipaisemassa Pihkan kanssa yhden hyppärin. Tuomari oli britti Lee Gibson. Hän oli tehnyt todella juostavan hyppärin, melko helpon sellaisen mutta oikein kivan. Pihka oli niin täpönä startissa että karkasi ja kävin palauttamassa sen takaisin. Eli siksi saatiin hylky. Otin sitten koko radan uusiksi ja se meni ilman virheitä. Että sikäli olin tyytyväinen, Pihka kulki hyvin ja jopa irtosi kohtuullisesti.

Sunnuntaiaamuna lähdettiin seitsemän aikaan aamulla ajamaan agikisoihin Ylöjärvelle karmeaan lumimyräkkään. Ei ollu kivaa se. Onneksi siihen aikaan oli vähän menijöitä joten matka sujui kohtuu jouheesti. Kisat meni ihan plörinäksi kun Pihka karkasi jälleen startissa ja sen jälkeen en oikein saanut rataa haltuun. Ja nämä J Suomalaisen radat nyt ei muutenkaan ole oikein meikäläisen suosikkeja. Pitkiä suoria jossa mitataan vain koiran irtoomista ja/tai ohjaajan juoksunopeutta. Tylsää minusta! Joten jatkossa en taida J:n radoille vaivautua. Kai ja Cooper eivät myöskään saaneet oikein rytmistä kiinni, vaikka toka rata oli aika hieno ihan loppu metreille asti. Hyllyt myös heille. Tulostaso oli kisoissa kaiken kaikkiaan vaatimaton. Kotimatkalla käytiin Juustoportin kahvilassa lounaalla, oli oikein hyvä buffetpöytä siellä. Voin suositella! Ja tykkään myös näiden Juustoportin paikkojen siististä valoisasta ilmeestä. Näkyi olevan aika suosittu sunnuntai lounaspaikka paikallistenkin puolesta. Ylöjärven reissulla oli koko lauma mukana, Pieksu oli aivan innoissaan kaikista hajuista ja toisista koirista. - Vähän vanhalle myös hupia!

Kukkaterapiaa!

Koulussa saa joka viikko kukkaterapiaa joka tekee oikein hyvää kun meinaa lumisade ja pakkanen ottaa päähän. Varsinkin kun ajokelit ovat olleet aika monena aamuna varsin ikävät. Huono puoli on se, että kotiin tulee ostettua kukkia kun niitä on siinä niin hyvin tarjolla kohtuu hintaan. Niin kuin nämä tulppaanit. - Enkä edes pidä vaaleanpunaisesta väristä.

Koulussa on tällä viikolla tehty surusidontaa. Siitä enemmän tarinaa ja kuvia Kukkablogissa

Tässä yksi kuva meidän ryhmä valmiista surulaitteista sekä pari kuvaa vähän harvinaisemmista kukista, joita ollaan opiskeltu; keijunlilja ja törmäkukka. Parin viikon päästä on ensimmäinen kasvien tunnistus tentti, noin 40 kpl leikkokukkia suomeksi ja latinaksi pitäisi oppia siihen mennessä.