Isot koirat ovat nyt hyväksyneet Tuulin osaksi laumaa ja Tuuli menee hyvin jouko mukana. Pihka on kovasti ollut leikkisä ja innokkaasti leikittänyt Tuulia. Välillä se vain riehaantuu leikistä vähän liikaa, varsinkin kun Cooper mielellään lähtee leikkiin mukaan ja silloin Tuuli jää sivusta katsojaksi kun toiset painelevat hippulat vinkuen ympäri pihaa.

Tuuli alkaa olla aika jalkava ja korvat ovat kovasti keventyneet. Reipas se on ja vaikka joku alkuun on vähän jännittävä niin lopulta menee hyvin sitä tutkimaan.

Tuuli9vk.JPG

Viikonloppuna oli Tuulille eka pidempi automatka kun käytiin Savonlinnassa yo-juhlissa. Autoilu sujui varsin hyvin, samoin uudet kyläpaikat. Tosin veljen pieni Neela koira oli pelottava aluksi. Ehkä siksi että se on Tuulin kokoinen mutta siis vanha narttu ja Tuuli ei oikein sitä yhtälöä ymmärtänyt.

Viikon iloinen uutinen on myös se, että Pihka pääse kuin pääseekin tänäkin vuonna kirmaamaan agilityn SM-kisoihin! En ollut ollenkaan siihen orjentoitunut tämän pentuprojektin takia mutta Impivaaran Halleja päästään tänäkin vuonna edustamaan joukkuekisassa. Sopivasti tulee vaadittava karenssiaika täyteen viikolla. Pihkan kuntoa on tietysti rakennettua jo tässä takaisin normitasolle; metsälenkkejä,  jumppaa ja kevyttä aksaa ja tietysti lihashuoltoa. Oma kunto on myös aika rapatasolla mutta spinnigpyörää on tässä polettu jotta jaksaisi sen yhden pienen 40 sekunnin spurtin vetäistä. Mutta ennen kaikkea me mennään pitämään kivaa ja nautittaan SM kisojen aina upeasta fiiliksestä!